Kaikenlaiset kalat. Paula Kotro.

Kaloja kaikenlaisia seurakunnassa Herran,
kutsun Vapahtajan kuulleet he kerran.
Rikkaus suuri, kun monenlaiset kalat
seurakunnassa saavat yhteiset suuntaviivat ja rajat.

Samalla puolella, ootko joukoissan Herran,
suunnitelma eläämääsi valmistettu kerran.
Armonmeressä suunnattomassa tilaa sulle juuri tässä;
hiljaiselle, äänekkäälle, ujolle tai särmikkäälle.

Perheväen ollessa koolla usko vahvistuu,
kivi kiveä hioo, siinä luottamus vankistuu.
Rukouksen merkitys seurakunnassa suuri,
aukeaa padot, voima annetaan uusi.

Vaikeuden keskellä toiset ui rinnalla,
lohtua antaen, kun kipu on pinnalla.
Törmäyskurssejakin toki voi olla,
mut pidetään mieles, ettei kukaan oo nolla.

Yhteydessä siunaus on suuri,
taistellaan, voitetaan ja murretaan muuri.
Etsitään yhdessä Jumalan tahtoo,
lähdetään liikkeelle silloin, kuin tahtoo.
(25.6.2015)





Ainutlaatuinen

Elämässä kokenut oot monenmoista,
kaltaisias kyllä, vaan ei täysin samanlaista.
Kokemukset muovanneet on muotoas,
rosoisuutta pinnan alla huolenas.

Sydäntäsi tutkia sä uskalla,
vaikka kipuakin saatat kohdata.
Mitkä onkaat syyt et sai sut hajalle,
pettymysten anna tulla pihalle.

Sä olet kallisarvoinen,
täysin ainutlaatuinen.
Et ehkä koskaan täydellinen,
silti täysin hyväksytty ihminen.

Susta vaikeaa voi olla nähdä se,
kenties itsetunto lyöty ruvelle.
Älä anna menneen lannistaa,
itseluottamusta sanat rakentaa.
(30.7.2015)

Tää runo ontarkoitettu rikkinäisille, elämässä haavoitetuille kulkijoille lohdutukseksi.



Herra; jos Sinä tahdot

Herra; jos Sinä tahdot, teet tämän tai tuon.
Harkintavaltas alle kaikki päätökseni suon.
Hyvyytees luotan, Sinä kannattelet,
siks lepo on mulla, vaikka muovaelet.
Siispä Herra; jos tahdot, hellä kuiskaus vain,
uhrialttarin luona kaiken luovutan ain.

Herra; jos Sinä tahdot, niin auta mua.
Yksin ahjoni keskellä huokailen Sua.
Yhä tahdotko kuunnella, lastasi auttaa,
tunnen sisimpäni kuohuu, epäusko siel laukkaa.
Joskun tuntenut olen Sun armosi syvän,
kriisin keskellä kadotin lähes uskon viimeisen jyvän.

Herra: jos Sinä tahdot, niin voit mua auttaa,
vaan ei varmuutta mulla, mieli kahtaalle laukkaa.
Olen kyllä kuullut on tahtosi hyvä,
silti kokemuspohjani ei kovin syvä.
Tahdostas varmuutta, tasapainoa, kokemusta ei mulla,
vaan voinhan kysymysteni kera aina eteesi tulla.

Herra; jos Sinä tahdot- ei kysymystäkään siitä,
vuoksein ristille marssit, kaikki täytettiin siinä.
Herra tullut ei ollakseen on, sekä ei,
kerran puolestain kärsi, synnit ristille vei.
Hänen tahtonsa horju ei, on kauttaaltaan hyvä.
Yhä uhrinsa riittää, armovirta on syvä.

Herra; jos Sinä tahdot, odotan Sua.
Tahtoosi taivun, annan Sun johtaa mua.
24.8.2016

RUNO
Sydämeni kaipuu

Johdatukses Isä, siinä tahdon kulkea,
vaan en aina ymmärrä sitä, tie ohjaa oikea.
Askeleita lisää suo Sun kanssas kulkea,
pelkäämättä mitään, tahdossas taluta.

Läheisyytes Isä, siinä kaikki kaipuni,
siispä rakkaudellas täytä, hoida kipuni.
En salaa Sulta mitään, Sä tunnet sydämen,
johdatukses Isä, mä sitä rukoilen.

Lohdutukses Isä, se antaa voimia,
uskossani jälleen et jaksan toimia.
Mä syliis painan pääni, jään siihen lepäämään,
valo tulvii sisimpääni, se voittaa pimeän.

Viisautes Isä, ei oo sille vertoja,
ammentaa mä tahdon sitä, et laske kertoja.
Sanastasi Isä mä löydän vastauksen,
rauha täyttää sisimpäni, jos milloin epäilen.

Apusi oi Isä, saan luottaa todeksi,
jättänyt et lastas yksin Sä, etkä orvoksi.
-17.11.2016 PK-